Minä olen utelias ihminen. Olen jo vuosia myöntänyt tämän ja saanut välillä myötähäpeäviä katseita osakseni. Tänään minulla on onnenpäivä, kun eksyin tutkiskelemaan uteliaisuuden vahvaa yhteyttä luovuuteen ja yleensä älykkyyteen.
No, olenhan minä tämän tiennyt ja siksi siloitellut omaa uteliaisuuttani selittämällä sitä tiedonhaluksi, kiinnostukseksi, innostumiseksi erilaisia asioita, ilmiöitä ja ihmisiä kohtaan. Olen kuvannut uteliaisuuttani sosiaalisesti hyväksyttävämmin sanoin.
Utelias voi olla hyvällä tavalla – ja vähemmän hyvällä. Tähän vähemmän hyvään uteliaisuuteen liittyy yleensä sellaisia ikäviä asioita kuin tirkistely, nuuskiminen, juoruilu, selän takana puhuminen ja toisten reviirirajojen ylittäminen.
Älykkääseen uteliaisuuteen taas liittyy yleensä monipuolinen kiinnostus asioihin, niiden avoin arviointi ja voimakas pyrkimys parempaan, kehitykseen.
Muutostilanteissa utelias ihminen on usein muutoksen moottori. Koska hän on kiinnostunut kaikesta, hän tuo esille muutostarpeita ja ideoita uudesta suunnasta.
Moottori voi myös kulkea vähän liiankin kovaa. Kesken kaiken utelias ihminen kiinnittääkin jo huomionsa moneen muuhun uuteen asiaan.
Teimme Materiaalit-sivullemme minioppaan Miten suhtaudun muutokseen? Tätä tehdessämme tulin ajatelleeksi, että muutostilanteissa – ja itse asiassa kaikissa muissakin tilanteissa – tärkeä uteliauuden laji on ymmärtävä uteliaisuus toisten ihmisten ajattelu- ja toimintatapoja kohtaan. Samoin kuin omiaan.
PS: Me naiset -lehden artikkelin mukaan älykäs ihminen myös välttää tarpeetonta järjestelmällisyyttä. Bingo!
